lauantai 11. maaliskuuta 2017

Han Kang: Vegetaristi

Han Kang: Vegetaristi, 2017
Alkuteos: The Vegetarian, 2015; koreankielinen alkuteos, 2007
Suomentaja: Sari Karhulahti
Kansi: Christopher Brand
Sivuja: 215
Mistä sain kirjan: arvostelukappale


Han Kangin Booker-palkittu romaani Vegetaristi on melkoinen lukumyrsky. Se tempaa mukaansa heti ensi sivuiltaan ja suorastaan piinaa lukijaa loppuun saakka. Jos siis kaipaa kirjaa, joka ei hengähdyshetkiä tarjoa ja jota ei voi laskea käsistään ennen viimeistä sivua, niin tässä on nyt sellainen kirja.

Vegetaristi on kolmen eri kertojan kertoma tarina naisesta, joka ryhtyy vegetaristiksi nähtyään järkyttävän painajaisen. Naisen päätös lihattomasta ruokavaliosta on katastrofi hänen lähipiirilleen. Aviomies ei voi ymmärtää vaimoaan (ei ole koskaan ymmärtänytkään), naisen perhe pitää häntä kummajaisena ja lankomies fantasioi hänestä (taiteellisen?) pakkomielteen itselleen.

Kirjan rakenne on samanlainen kuin Minna Rytisalon menestysromaanissa Lempi. Rytisalon kirjassa Lempi ei koskaan päässyt itse ääneen, eikä ääneen pääse myöskään Vegetaristi. Hänestä kertovat ensin aviomies, jonka kertojanääni on minäkertojan ääni, ja sitten lankomies ja sisko, joiden näkökulmat kerrotaan hänkertojan avulla. Vegetaristin mieli jää arvoitukseksi.

Luin kirjaa feministisenä pamflettina, sillä niin selvästi se osoittaa naisen paikan ja selviytymiskeinot patriarkaalisessa maailmassa. Myyttinen luontoäiti vetää kirjan päähenkilöä Yeong-hye yhä vahvemmin puoleensa ja tuntuu tarjoavan ainoan turvapaikan maailmassa, jossa nainen on parhaimillaan muistuttaessaan kasvia. En löytänyt hänestä raikkautta, viehkeyttä enkä poikkeuksellista hienostuneisuutta, mutta hänen passiivinen luonteensa miellytti minua suuresti, kertoo aviomies (s.7). Vaimo alkaa todella myöskin muuttua kasviksi.

Muodonmuutos on yhtä hämmentävä kuin Marie Darrieussecqin vuonna 1996 ilmestyneessä Sikatotta-romaanissa, jossa hyväksikäytetty nainen alkaa muttua emakoksi, koska häntä kohdellaan kuin emakkoa. Han Kangin romaanissa Yeong-hye kieltäytyy ensin liharuuista, mutta lopettaa syömisen vähitellen kokonaan. Hän paljastaa itsensä auringolle kuin kukka ja ilmoittaa lopulta tarvitsevansa vain vettä elääkseen.

Vegetaristissa on monta eri teemaa, ja sitä voi lukea myös mielenterveyden järkkymisen tarinana ja kasvutarinana. Kasvaja on Yeon-hyen sisko In-hye, josta tulee kirjan sankari, selviytyjä ja heräävä tiedostaja. Hänen kauttaan Yeong-hyen haurauden alkuperäiset syyt paljastuvat, ja hänen kauttaan kerrotaan myös teoksen kauneimmat hetket.

Vaikka kääntelin kirjan sivuja lukuhurmiossa, en vakuuttunut kirjan hienoudesta tai erityislaatuisuudesta. Irvokkaimmissa kohtauksissa tunnistin jotain samaa kuin Elfriede Jelinekin hirvittävässä Pianonsoittajassa, mutta Vegetaristin henkilökuvaus oli turhan osoittelevaa: miehet olivat ällöttäviä, naiset uhreja. Tällainen vastakkainasettelu lähinnä ärsytti. Kirjasta puuttui myös satiirinen, musta huumori, joka teki Marie Darrieussecqin Sikatotta-kirjasta aikanaan vielä hurjemman lukukokemuksen.

Han Kang on kirjoittanut romaaninsa jo 10 vuotta sitten ja voitti sillä Booker-palkinnon viime vuonna. Sari Karhulahden suomennoksessa on säilynyt teoksen vimma, joka tavoittaa lukijan. Vimman lisäksi tästä ei jäänyt minulle käteen paljoa muuta. Erikseen on kuitenkin kehuttava kirjan kaunista kantta. Sehän on kuin kukka.



Vegetaristin ovat lukeneet Katri, Kartanon kruunaamaton lukija, Omppu (joka myös koki yhteyden Jelinekiin) ja Laura. Kirja sopii HelMetin vuoden 2017 lukuhaasteen kohtaan 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja.

Kiitän kustantajaa arvostelukappaleesta.

8 kommenttia:

  1. Minua myös häiritsi ajoittain Vegetaristin korostettu alleviivaavuus vaikkapa tuon omaan kehoon liittyvien oikeuksien osalta, mutta toisaalta siihen se kädestä pitely jäikin. Kang antaa sellaista kyytiä kannesta kanteen, että tuota matkaa on vaikea unohtaa. -Petter

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä - ei lukija ehtinyt paljoa huokailla, niin oli tehokasta menoa.

      Lueskelin kirjan loppua uudestaan ja löysin sieltä paljon kauneutta, joka jäi alun rujojen kohtausten jalkoihin. Asetelmallisuus vähän häiritsi jopa, mutta hyvä lukukokemus tämä oli kaikkinensa.

      Poista
  2. Minä luin tätä "kulttuuri edellä": Aasiassa naisten rooli on yhä melko tarkoin määritelty ja niitä rajoja Vegessä ravisteltiin eli feministinen teos eittämättä. Pidin tästä kovasti, mutta minäkin jäin kaipaamaan jotain huippua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä huippukohtaus oli In-Hyen herääminen oman elämänsä kipupisteisiin: Jonkinlainen ymmärrys siitä, miksi sisaruksista oli tullut sellaisia kuin oli tullut. Tosin sekin oli aika yllätyksetön selitys.

      Feminismi oli tässä hyvin selvästi esillä, en osannut muuta ajatellakaan lukiessani.

      Poista
  3. Lukumyrsky kuulostaa hyvältä vaikka hieman ristiriitaisenakin. Aloittelin tätä eilen, nyt tänään illalla aion lukea jotain lempeämpää, mutta sitten huomenna jatkan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odottelen postaustasi, Katja! Jännä kuulla, miten koit ja tulkitsit kirjan "myrskyjä".

      Oma oloni on vieläkin vähän pökertynyt. Olen lukenut vähän hitaampaan tahtiin tämänn jälkeen.

      Poista
  4. En osannut häiriintyä sukupuolten välisestä asettelusta (tai sitten olen vain jo hyväksynyt oman ällöttävyyteni ;)) koska koin että pääasiassa mieshahmot vain sattuivat olemaan aika kauheita ihmisinä noin ylipäätään. Pitää tosiaan ottaa huomioon myös kirjailijan kotimaan kulttuuri, jossa on aika vahvasti sitä häpeää ja patriarkaalisuutta. Vaikutuin suuresti, ja hyvä huomio tuo Jelinek. Se ei tullut lukiessa itselle mieleen vaikka luin tuon Ompun postauksen jo aikoja sitten, mutta nyt sitten taas näen yhteyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jelinekin Pianonsoittaja on kauheimpia lukukokemuksiani ikinä, sen pahuus on niin syvää. Kang ei siihen yllä kuin paikoin. Onneksi kuitenkaan.

      Tuomas, et taakuulla ole ällöttävä. :D Nämä tyypit tässä kirjassa olivat toki kulttuurinsa kasvatteja, mutta silti turhan suoraviivaisia minun makuuni, jotta olisin ollut kirjasta haltioissani. Tykkäsin kyllä kirjasta.

      Poista

Kiitos kommentista!